Vasikan alkuhoito
Vastasyntyneen vasikan paras hoitaja on sen oma emä. Emän on hyvä antaa nuolla vasikkansa kunnolla sillä siitä on hyötyä sekä vasikalle, että sen emälle. Nuollessaan vasikkaa emän hormonitoiminta vilkastuu ja mm. jäleisten irtoaminen nopeutuu ja maidontuotanto parantuu, vastaavasti vasikka saa emältään kuivan turkin ja lämpöisen hieronnan joka vilkastuttaa verenkiertoa. Emän nuollessa vasikkaa saa se turkkiinsa myös hyödyllisiä mikrobeja, jotka vasikan nuollessa itseään siirtyvät sen omaan elimistöön. Jos emä ei voi tai halua nuolla vasikkaansa tulee hoitajan kuivata vasikka. Hoitajan tulee vasikan syntyessä myös tarkistaa/puhdistaa sen hengitystiet ja mahdollisesti puhdistaa vasikan napa. (muista tämä).

vasikka.JPG
Kuva: Holstein-friisiläinen vasikka.


Vasikoiden juottaminen

Automaattijuotto

Vasikoiden juotto voidaan hoitaa juottoautomaatilla, jolloin säästyy aikaa ja työtä. Juottoautomaatit
ovat tietokoneohjattuja ja ne tunnistavat vasikat kaulapannan tai vasikan korvassa olevan tunnistimen
avulla. Automaattijuotossa kullekin vasikalle voidaan säätää yksilöllinen juotto. Säädettävissä on
vuorokauden juomamäärä, juomakertojen määrä, kerralla annettavan annoksen koko ja juottojakson pituus.
Automaatti antaa juoman aina oikean lämpöisenä ja juoma on aina tasalaatuista. Se hallitsee myös
vasikoiden vieroituksen juotolta. Automaatti ilmoittaa myös mahdollisista juomahäiriöistä.
Juottoautomaattien puhtaudesta on huolehdittava, siitäkin huolimatta että laitteessa olisi
automaattinen pesu, koska pesulaite saattaa puhdistaa puutteellisesti.
Maidolle ja juomajauheelle on erilaiset automaatit. Joillakin automaateilla voidaan juottaa molempia.
Maidonjuottoon tarkoitetulla koneella voidaan juottaa myös jauheesta valmistettua juomaa, jos valmistaa
seoksen itse ja laittaa valmiin seoksen automaattiin.
Kuten arvata saattaa tietokoneohjatut juottoautomaatit ovat kalliita ja niitä käytetäänkin lähinnä
isoissa navetoissa.


Vapaa hapanjuotto
Hapanjuotossa vasikat saavat juoda vapaasti tai lähes vapaasti. Hapanjuotto säästää työtä kun juomaa
ei tarvitse joka kerta valmistaa erikseen. Hapatettu juoma säilyy juomakelpoisena 1-3 päivää riippuen
ilman lämpötilasta. Juoman lämpötilan tulee olla 15–30 astetta olosuhteista riippuen. Hapanjuotossa
vasikoita juotetaan joko tuttiämpäristä tai isosta säiliöstä. Tuttiämpärin voi jättää vasikan
ulottuville koko päiväksi eli vasikka saa juoda silloin kun haluaa. Säiliön voi rakentaa itsekin, esim.
vanhasta maitotankista saa hyvän säiliön. Säiliön lisäksi tarvitaan tutit ja letkut. Letkuissa pitää
olla takaiskuventtiilit. Säiliö sekä letkut ja tutit on pestävä säännöllisesti. Markkinoilla on
saatavilla myös valmiita hapanjuottoon soveltuvia koneita. Hapatettua juomaa on sekoitettava, koska
se lajittuu, ellei sitä sekoiteta.
Juoman hapattaminen
Hapanjuotossa voidaan käyttää juomana maitoa tai juomajauheesta valmistettua juomaa. Hapattaminen
voidaan tehdä muurahaishapolla, maito voidaan hapattaa piimittämällä. Muurahaishapolla hapatettaessa
pH:n tulisi asettua välille 4,0–4,5. Alle 4,0 menevä pH heikentää juoman maittavuutta. Maidon
piimittäminen tehdään niin, että maitoon lisätään oikeassa suhteessa piimää ja jätetään maito
hapattumaan vuorokauden ajaksi. Piimitetty maito ei sovellu hyvin käytettäväksi säiliössä sillä se ei
juokse hyvin letkuissa. Hapanjuotossa voidaan hyödyntää tilalla syntyvä hukkamaito jos se on vasikoille
kelpaavaa.
Hapanjuotolla saavutettavia etuja
Menetelmä vähentää työmäärää ja on edullinen jos rakentaa laitteet itse. Hukkamaidot voidaan hyödyntää
tehokkaasti. Hapanjuotto myös parantaa vasikoiden terveyttä sillä juoman happamuus ehkäisee
vasikkaripuleja. Menetelmä myös vähentää navan ja korvien imemistä vasikoilla.


Teolliset juottorehut

Vasikoille voi alkaa juottaa juottorehujuomaa 1-2 viikon iässä.
Kun pikkuvasikka siirretään täysmaitojuotosta juottorehujuomalle,
pitäisi juottorehun aluksi olla kaseiinia sisältävä rehu.
Juottorehut sekoitetaan veteen ja annetaan vasikalle. Juottorehuja
on maitopohjaisia, soijapohjaisia ja herapohjaisia. Sopiva juottomäärä
määrä on 7-10 litraa päivässä. Juottorehuja voi juottaa myös vapaalla
juotolla.
Hera- ja hera-soija yhdistelmiä voi alkaa käyttää kun vasikka on yli
kuukauden ikäinen. Alle kuukauden ikäiselle vasikalle hera- ja
hera-soija yhdistelmiä ei kannata juottaa, sillä ne voivat aiheuttaa
helposti ripulia ja puhaltumista.
Hera on maitopohjainen juuston valmistuksessa syntynyt sivutuote,
mutta se ei sisällä yhtään kaseiinia. Heran proteiinit kasvattavat
hyvin vasikan lihaksia.
Soija on kasvipohjainen raaka-aine. Soijaproteiinit eivät vastaa
maidosta saatavaa valkuaista ja vasikka kasvaa niillä huonommin kuin
maitoraaka-aineesta saatavilla proteiineilla.
Juottorehuihin laitetaan rasvaa, josta vasikka saa hyvin tärkeää
kasvuun ja hyvinvointiin vaikuttavaa energiaa. Juottorehuihin
lisätään myös vitamiineja ja kivennäis- ja hivenaineita.