NAV, pohjoismainen jalostusarvoteluyhdistys, joka vastaa lypsykarjan jalostustavoitteista ja jalostusarvoista. NAV toimii yhteistyössä kansallisten organisaatioiden kanssa. Sen on perustanut Norjan, suomen, ruotsin ja tanskan lypsykarjan jalostuksesta vastaavat organisaatiot. Sen pääpaikka on Tanskassa, pohjoismainen jalostusarvojen arviointi on organisaation virallinen nimi, mutta yleisesti siitä käytetään lyhennettä NAV. NAV on perustettu kansaivälisen kilpailun kiristymisen takia, varsinkin holsteinrotu on vankistanut asemaansa maailmalla ja pohjoismaat alkoivat tehdä yhteistyötä, jotta pohjoisen punaiset lypsyrodut vankistaisivat asemaansa kilpailussa.

NAV on perustanut yhteiset jalostusarvot, joiden pohjalta pystytään valitsemaan karjanomistajille, koko pohjoismaiden parhaat sonnit. Isommalla aineistolla saadaan luotettavampia tutkimus tuloksia, joten sonnien tyttärien ja lehmien jalostusarvot huomattavasti tarkempia. Jalostusarvojen lisäksi NAV panostaa tuotekehitykseen. tuotekehitys on jatkuvaa, koska jalostusarvojen arviointimenetelmät kehittyvät koko ajan. Yhteispohjoismainen kokonaisjalostusarvo (NTM) otettiin käyttöön vuonna 2008. Tuolloin NTM sisälsi hedelmällisyysominaisuudet, tuotosominaisuudet, utareterveyden, poikimaominaisuudet, kasvuominaisuudet, kestävyysominaisuudet, ja sorkkaterveys. Jalostusarvot kehittyvät koko ajan joita NAV julkaisee vuosittain uusia tuloksia.

VikingGenetics on pohjoismainen jalostusyritys, joka on maailman yksi suurimmista alallaan. Sillä on yli 30 000 karjaomistaja jäsentä ja se myy vuosittain lähes neljämiljoonaa siemenannosta. VikingGeneticsin omistaa ruotsin kotieläinyhdistys, viking Danmark ja suomalainen faba. VikingGenetics tarjoaa punaisten rotujen, holsteinin, jerseyn ja liharotujen siementä.

Erityisesti punaisten rotujen jalostukseen panostetaan. VG genomitestaan vuosittain 2000sonnivasikkaa, näistä 275 sonnia ostetaan, nuorsonnikäyttöön päätyy 200 sonnia. Testikäyttö on noin 1200 annosta/ sonni. Punaisen rodun siemennyksiä on 30% kaikista siemennyksistä. Muiden rotujen referenssiryhmät ovat hiukan pienempiä ja harvinaisempien maakohtaisten kuten länsisuomenkarjan sonneja ostetaan vain vajaat 10/vuosi. Suomenkarjan on niin pieni rotu että genomitestaamista ei edes tehdä vaan jalostus tapahtuu perinteisin keinoin.

Genomine arvostelu tapahtuu ns. referenssiryhmään pohjautuen. Referenssiryhmä tarkoittaa isoa joukkoa luotettavasti jälkeläistensä perusteella arvosteltuja saman rodun sonneja, joiden geenimerkit on määritelty. Geenimerkkien yhdistäminen jalostusarvon ennusteisiin luo pohjan mistä voidaan laskea geenimerkkien yhteydet eri ominaisuuksiin ja kuinka paljon ne niihin vaikuttavat. Referenssiryhmän parhaimmisto muodostaa GenVikPLUS-sonnit, joita käytetään samaan tapaan kuin valiosonneja.


Keinosiemennyssonnin kehitys suomessa. Kun ostopäätökset on tehty sonnit käyvät eläinlääkärin tarkastuksessa ennen karanteeniin kuljetusta Hollolan Hannulaan, jossa on yhteensä ryhmäkarsinoita 76 sonnille. täällä sonnit viipyvät 2-3kuukautta. Tänä aikana aineistoa karsitaan sairauksien, genomien ja tapaturmien vuoksi. Navetta tyhjennetään ja täytetään kerralla. Hannulasta sonnivasikat siirtyvät hovilahteen Pieksämäelle. hovilahti on sonneille jotka odottavat siementuotantoaikaansa, kuin myös siementuotantoaikansa ohittaneille sonneille. Siemenotto aloitetaan vuoden iässä, VikingRed sonneista kerätään nuorsonnisiemennyksiä varten 1200 annosta ja holsteinista 1500 annosta/sonni. tulevista, parhaista GenVikPLUS-sonneista kerätään 10 000 annosta, jotka jäävät tuotantoon pidemmäksi aikaan. Lisäksi sukupuolilajitteluun kelpaavat GVP-sonnit siirretään Tanskaan Assentoftiin