3.1 Perinnöllisyyden perusteita
3.1.1 Geenit


Geenit ohjaavat kaikkia elollisten olentojen elintoimintoja. Geenit sijaitsevat kromosomeissa solujen tumissa. Kromosomeja tumassa kaksi, josta toinen on isältä ja toinen emältä. Naudan kromosomiluku on 2*30, eli lehmällä on 60 kromosomia. Kromosomit muodostavat DNA-rihmastoja. Geenien toimintatavan määrää DNA-rihman emäsjärjestys. Kunkin eläin yksilön perimässä puolet geeneistä on peritty isältä ja puolet emältä.


3.1.2 Muuntelu eli vaihtelu

Tismalleen kahta samanlaista lehmää ei voi olla. Erot mitä havaitsemme lehmissä, johtuvat osittain perimästä ja osittain ympäristötekijöistä. Perimän säätelemiä ominaisuuksia voi olla esimerkiksi karvan väri ja nupous. Nupous on yhden geeniparin säätelemä ja se on yksinkertaisesti periytyvä ominaisuus. Nupouteen riittää kun nupousalleelin saa vain toiselta vanhemmalta, kun taas sarvellisuusgeeni pitää saada molemmilta vanhemmilta, jotta sarvet kasvaisivat. Perinnöllinen muuntelu johtuu siitä, että yhteen ominaisuuteen voivat vaikuttaa kymmenet, jopa sadat geeniparit. Uuden yksilön perimä määräytyy hedelmöityksessä, jolloin siittiö hedelmöittää munasolun.
Ympäristötekijöiden vaikutukset jaetaan systemaattisiin ja satunnaisiin. Systemaattisten tekijöiden (ruokinta, hoito, olosuhteet, vuosi, koelypsykausi) vaikutukset voidaan arvioida ja korjata jalostusarvon ennusteita laskettaessa. Satunnaisten ympäristötekijöiden (tapaturma, sairaus, mittausvirhe) ei tunneta, ja sen myötä ne aiheuttavat virhevaihtelua jalostusarvon ennusteisiin.


3.1.3 Periytymisaste, h2

Periytymisaste eli heritabiliteetti, h2 ilmaisee, kuinka suuri osuus eläinten välisistä eroista johtuu perinnöllisistä eroista. Se ilmoitetaan prosenttilukuna 0-100% tai suhdelukuna 0-1. Jos periytymis aste on mitä suurempi, sen helpompaa ja nopeampaa on jalostuksen keinoin vaikuttaa ominaisuuden kehittymiseen. Periytymisaste on aina arvio, ja se pätee vain siihen eläinjoukkoon, josta se on laskettu. Periytyvyysasteen laskentakaava: Periytymisaste= Perinnöllinen muuntelu / (perinnöllinen muuntelu + Ympäristömuuntelu)


3.1.4 Laskentamenetelmät

BLUP lyhenteellä tarkoitetaan laskentamenetelmää, jolla arvioidaan eläinten jalostusarvot. BLUP menetelmässä aineistoa arvioidaan samanaikaisesti eläimen perimän osuus (eli jalostusarvo) sen tuloksia sekä ympäristötekijöiden vaikutukset tuloksiin. BLUP laskentamenetelmässä tarvitaan kaikkien sonnien ja lehmien sukulaisuustiedot sekä tulokset ominaisuuksista, kuten koelypsytiedot, siemennykset, poikimiset ja rakennearvostelu.

3.1.5 Arvostelumallit

Eläinmalli, se on nykyisin käytetyin arvostelumalli. Kun eläinmallia käytetään, silloin hyödynnetään kaikkien eläinten väliset sukulaisuussuhteet hyväksi. Muun muassa tuotos- ja rakenneindeksit lasketaan eläinmallilla. 20% ylöspäin periytymisaste antaa havainnoille painoarvoa jalostusarvostelussa.
Koelypsymalli on sukulaisuusrakenteeltaan eläinmalli. Sitä voidaan käyttää kun arvostellaan eläimen tuotosominaisuuksia. Menetelmänä toimii yksittäiset koelypsyt, josta taas muodostetaan lehmän perinnöllinen lypsykäyrä ja vuosituotoksen jalostusarvo.
Isämallia käytetään arvostelumallina yleensä silloin, kun ominaisuuden periytymisaste on matala. Laskennassa käytetään hyväksi sonnien välistä sukulaisuussuhteita.
Isä-emänisämallia käytetään sellaisissa ominaisuuksissa, joissa epäillään sonnien käytettävän valikoidusti tietynlaisten lehmien siemennykseen. Esimerkkeinä vasikkakuolleisuus tai poikimavaikeus. Emänisä käyttö mallissa kuvaa lehmien perinnöllistä tasoa näissä ominaisuuksissa ja estää sonnia saamasta ”liian” huonoa tai hyvää arvostelua. Jos parituskumppanit ovat valikoitunutta joukkoa.


Jalostuksen etusivulle